Humaloituja nautintoja Hellassa ja Huoneessa – Olutmenu maistelussa

0
2429

Kuten joku ehkä havaitsee, blogin puolelle kirjoittaminen on viime aikoina saanut väistyä maanisen työmeiningin tieltä. On tietenkin onnellista, että töitä riittää, tuumaan. Moni mielenkiintoinen tapahtuma, tilaisuus, ennakkomaistelus ja kokemus on kuitenkin jäänyt tänne näpyttelemättä, koska pienyrittäjän elo ja olo. Onneksi joskus (edelleen jatkuvan kyyrylaukkakiireen keskellä) tapahtuu pysähdys. Kun joku tai jokin saa havahtumaan ajatukseen, että juuri nyt olo on seesteisen omenainen. Kaikki kiire ja skarppaus katoaa. Yleensä sen tekee joku halattava, syötävä tai juotava. Tässä tapauksessa tavallaan yhdistelmä näistä.
hella ja huone sali siivet ja sarvet
Suuntasimme viime vuosina vahvasti skandinaavistuneeseen Hellaan & Huoneeseen työpäivän päätteeksi tarkoituksena mennä niin sanotusti köökin kautta jututtamaan ravintoloitsija Arto Rastaan uutta keittiötaituria Roni Toivaria sekä aina yhtä charmanttia sommelier Humberto Pulido Garcésia. Mutta kuinkas sitten kävikään – uppouduimme keskusteluun oluesta. Tai ensin oikeastaan sahdista. Sillä todellakin Hellan salia hallitsee kuubalaissyntyinen sommelier, joka janoaa sahtia. Kyseessä on siis sellainen juomien moniottelija, joka katsoo juoma- ja ruokakulttuuriamme Suomi-neidon kenkälaatikon ulkopuolelta ja näkee, että meidän pitäisi arvostaa omia perinteisiä raaka-aineitamme sekä valmistusmenetelmiämme. Valmistaa alkuoluitamme. Suurena sahdin sekä oluen ystävänä ja edelleen keittelystä haaveilevana katajaisena kääpiönä havaitsin pian olevani maistelemassa ravintolan olutmenua.
hella ja huone roni humberto siivet ja sarvet
hella ja huone miss saison siivet ja sarvetAlkuruokana tarjottiin kesäisen vihreä annos haudutettua sinisimpukkaa, pikkelöityä kyssäkaalia, sitruunaverbenagremolataa, kastiketta vihreästä omenasta ja sitruunaverbenasta sekä vähän meritryffeliä, joka on muuten islantilainen, toisen merilevän kyljessä kiinni kasvava merilevä. Toivari kertoi hämmästyneille, että kyseessä on vuoden sisällä löydetty aivan uusi raaka-aine. Ja siis tosiaan annoksen aateloi tryffelimäinen säväys.

Ulkoisesti hyvin skandinaavisen näkoinen annos veikin sitruunaverbenaisine ja omenaisine makuineen aatokset yllättävästi Aasian suuntaan. Merenelävyyksien kaveriksi oli valittu norjalaisen Austmann Bryggerin Miss Saison, joka vain vahvisti vaikutelmaa sitruunaruohoisuudellaan. Tällaiset ruoan ja oluen liitot kuulkaas herkistävät pienen kulinaarikon mielen, todella.hella ja huone sinisimpukat siivet ja sarvethella ja huone sinisimpukat 2 siivet ja sarvet
Olen pyrkinyt pitämään mieleni juomien suhteen avoimena, mutta häpeäkseni huomasin kehittäneeni asennevamman siideriä kohtaan kuin puolivarkain. Nuorena tammana sitä tuli kyllä kavereiden kanssa siemailtua. Siis aikaan, jolloin siideri tarkoitti käytännössä Golden Capia puistattavine esansseineen. Kun valikoima alkoi lopulta runsastua sekä rikastua ja jopa real cider alkoi olla tosiasia (Lappalaisten) ravintoloissa, saatoin joskus tuopposen siemailla. Mutta viinit ja oluet olivat oikeastaan jo ehtineet kaasuttaa isosti ohi makunystymielenkiinnon moottoritiellä.

hella ja huone sikaa ja siideria siivet ja sarvetOlin siis vilpittömän vaikuttunut ja yllättynyt, kun illallisella siideri oli sijoitettu yksiin annoksen kanssa…ja nautin kombosta todella! Siideri toki olikin oikea lajityyppinsä Porsche: normandialainen alkuperäsuojattu ja pullokäynyt Pierre Huet’n Cidre Pays d’Augen. Maanläheisen omenainen, hurmaavan kuiva ja OIKEAN makuinen siideri syleili suloisen happamana pääruoka-annoksellisen glaseerattua possunniskaa, perunakrokettia, haudutettua porkkanaa ja sipulia, sekä rapsakkaa possunkorvaa siideri-sinapinsiemenkastikkeella. Selkeitä, turhia kikkailemattomia ja muhevia makuja. Tähän väliin aaria siiderille ja sialle! Vielä kun annoksen kylkeen sai hapanjuureen leivottua, kirjaimellisesti uunituoretta focacciaa. Ihanan rasvaista ja päältä hurmaavan suolakiteistä.
hella ja huone siideri siivet ja sarvethella ja huone sika siivet ja sarvethella ja huone focaccia siivet ja sarvethella ja huone keittio siivet ja sarvet
Olut ja jälkihyvä, etenkin klassinen portteri ja suklaakakku, ovat tuttu ja mieluinen yhdistelmä jo ennestään, mutta täytyy tunnustaa, että nyt nauttimani Austmannin hurmaavan kirsikkainen Sjokolade & Kirserbaer Porter ja suklaakakku olivat tappavan napakka yhdistelmä.

Kirsikka toi suklaiseen ja vahvan maltaiseen portteriin säväyksen raikkautta jo Spiegelaun IPA-lasista nuuhkittuna ja samentinpehmeään, paksuun vaahtoon olisi tehnyt mieli pulahtaa kylpemään. Kun sellaisen siemailtavan kanssa maistelee tummasuklaakakkua, maitosuklaamoussea, rapeaa maitosuklaa-hasselpähkinää, marenkia, pronssifenkolia tuoreena, kuivattuna sekä jäätelönä, on olo syystäkin autuas. Austmannia siemailtiin myös aterian alkuun, joten kakun kohdalla ympyrä sulkeutui. Ja ruokailija antautui. Nautinnolle ja nuuhkinnalle.

hella ja huone suklaakakku siivet ja sarvetVaikka olut alkaa ruokajuomana jo olla ns. krouvimpaa ruokaa laativissa ravintoloissa annosten kavereina arkipäivää, niin fine dining -sektorilla olut suositusjuomanakin on vielä pikemminkin ilahduttava poikkeus kuin sääntö. Olutmenuun en ole törmännyt vielä missään muussa tämän tyylisuunnan ravintolassa. Arvostan valtavasti sitä, että Hellassa halutaan tarjota asiakkaille uusia ja erilaisia elämyksellisiä juoma-ruokayhdistelmiä fine diningin saralla. Näyttää, mihin kaikkeen laatuolut sopii, taipuu ja mitä täydentää tai tähdittää.

Eikä siideriäkään varmasti etenkään moni mies tulisi omin päin valinneeksi, mutta ravintolan henkilökunnan ammattitaitoon luottaessaan tulee yllätetyksi osuvalla makuyhdistelmällä aivan pullon takaa persmuksilleen pyörähtäen! Näin ainakin kävi aterioivan kaksikkomme miehiselle, henkeen ja vereen olutihmiseksi parkkiintuneelle osapuolelle. Humberto totesikin, että siiderin suhteen kyse on usein tottumuksen lisäksi myös mielikuvista. Suomessahan siideri mielletään naisten juomaksi, mitä hän piti aika ihmeellisenä. Iso-Britanniassa ja Ranskassa kun siideriä kiskovat raavaat karvaiset könsikkäät.

Mutta sellaisiahan fine dining -ravintolat parhaimmillaan ovat: laatikon ulkopuolelta tiirailijoita, elämysten luojia, yllättäjiä, inspiraation lähteitä myös kovatasoisille kokeille. Niin ammattilaisille kuin etenkin amatööreille. Korkeatasoiseen illallisravintolaan mennään hakemaan jotain sellaista, mitä ei kotona olisi mahdollista saada tai mitä ei itse keksisi kokeilla. Ja ennen kaikkea tuntemaan olonsa hemmotelluksi ja huomioiduksi. Sen Hella & Huone tekee joka kerta. Vaikka alla olisi pitkä päivä kaupungin kuppiloissa sanelulaite tanassa pyöriskelyä ja olo olisi kuin kuraan kuolleella kutulla, alkaa rentoutustaika tapahtua kun istut mustalla pöytäliinalla peitetyn pöydän ääreen ja saat hyppysiisi lasillisen kuohuvaa. Olutta. Ehkä joskus vielä sahtiakin.

Hellan & Huoneen olutmenusta napakammin ja inffformatiivisemmin Kohokohdissa, klikiti klik!

hella ja huone siideri 2 siivet ja sarvet

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here